mikaletonsaari

Parempia päättäjiä paremmilla äänestyksillä!

  • Kreikan filosofi Demokritos. Jolla tosin ei ollut tekemistä demokratian kanssa, muuta kuin samankuuloinen nimi. :)
    Kreikan filosofi Demokritos. Jolla tosin ei ollut tekemistä demokratian kanssa, muuta kuin samankuuloinen nimi. :)

Näin vaalien alla moni äänestäjä turhautuu. Ehdokkaista kyllä löytyy paljon tietoa, mutta mikä on yhden äänen merkitys? Todennäköisesti annat äänesi ehdokkaalle, joka ei sitten pääsekään läpi. Ja ääni menee jollekin hänen sattumanvaraiselle puoluetoverilleen, josta joko pidät tai et pidä. Tai sitten ehdokas olisi päässyt läpi ilmankin sinun ääntä.

Voisiko asiat tehdä paremmin? Voi!

 

Siirtoäänivaalitapa, STV

Siirtoäänivaalitavassa äänestäjä voi valita useita mieleisiään ehdokkaita ja asettaa nämä paremmuusjärjestykseen. Ääni menee ensisijaisesti listan ensimmäiselle ehdokkaalle. Jos annattujen äänten perusteella on kuitenkin selvää ettei ehdokkaalla ole mahdollisuutta päästä läpi, ääni ei mene hukkaan vaan listan seuraavalle ehdokkaalle. Jos taas ehdokas valitaan heti selvästi, et silloinkaan äänestänyt turhaan. Äänestäsi vain vähennetään se osuus, jolla olit valitsemassa ensimmäistä ehdokasta, ja loput äänestä siirretään seuraavalle listan ehdokkaalle. Tätä toistetaan kunnes kaikki ehdokkaat on valittu.

Teknisesti valintaprosessi on hieman monimutkainen, mutta säännöt ovat selkeät ja menetelmä reilu kaikille. Mikä äänestystavan tekee ylivoimaiseksi nykyiseen verrattuna on se, kuinka paljon se lisää äänestäjän mahdollisuuksia saada äänensä kuuluviin. Otetaan muutama esimerkki:

 

Esimerkki 1. Haluat äänestää nuorta ehdokasta.

Nyt: Äänestät puolueen nuorta ehdokasta. Todennäköisesti ehdokasta ei kuitenkaan valita, vaan äänesi menee puolueen vanhalle ehdokkaalle, koska näitä on enemmistö niistä ehdokkaista, joilla on varaa ja verkostoja. Nuori ehdokas voi olla vain houkutuslintu, jolla nuorten äänet kerätään vanhoille ehdokkaille.

STV: Voit valita listallesi nuoria ehdokkaita, joista pidät. Voit valita mieleisiäsi ehdokkaita jopa puoluerajoista välittämättä! Näin äänesi ei valu vanhoille ehdokkaille vaan menee sinne minne sen tarkoititkin.

Kommentteja: Korvaa esimerkissä ehdokkaan nuori ikä valitsemallasi asialla, mitä pidät tärkeänä! Jos tällä hetkellä haluat edustajaksi esimerkiksi yrittäjän, tohtoristason ihmisen tai maahanmuuttajan, isoilta listoilta löytyy usein tällaisia “kiintiöhoukutuslintuja”. Yhdellä äänellä on kuitenkin hyvin pieni vaikutusmahdollisuus nykyjärjestelmässä, kun äänet kerätään pääehdokkaille, usein ammattipoliitikoille.

 

Esimerkki 2. Haluat äänestää ydinvoimamyönteistä vihreää.

 

Nyt: Listalta voi löytyä joku ydinvoimaa kannattava ehdokas. Tietysti tällaisen ehdokkaan läpipääsyn mahdollisuus on pieni ja ääni menee todennäköisesti juuri vastakkaisen kannan edustajalle, ydinvoimaa vastustavalle ehdokkaalle.

STV: Voit valita listallesi ensin kaikki ydinvoimaa kannattavat vihreät ehdokkaat. Sitten voit valita ydinvoimaan neutraalisti suhtautuvia ehdokkaita, niin ettei ääni hyppää ainakaan pahimmalle vastustajelle, kuten nykyisessä vaalitavassa voi käydä. Tai siten voi valita sopivia vihreitä arvoja ja ydinvoimaa ajavia ehdokkaita yli puoluerajojen!

Kommentteja: Korvaa taas vaatimus haluamallasi asialla ja analogia toimii useimmissa tapauksissa. Haluatko TTIP-sopimusta vastustavan kokoomuslaisen, keskustalaisen ilman epämääräisiä hyvävelikytköksiä, ei-rasistin perussuomalaisen? Onnea matkaan nykyisellä vaalitavalla!

 

Esimerkki 3: Puolueesta viis, mutta pakkoruotsi pois kouluista!

Nyt: Valinta on todella hankala. Jos haluaa vain tässä asiassa vaikuttaa, valinta olisi ehkä joku perussuomalaisten asiaa ajava ehdokas. Toisaalta, menetät tässä kaiken muun päätäntävallan ja äänestät samalla perinteisiä suomalaisia arvoja eli konservatiivisuutta, EU-kriittisyyttä, maahanmuuttokriittisyyttä ja populistisen kansaan vetoavan poliittisen kulttuurin puolesta. Jos et jaa näitä arvoja, edessä on vaikea kompromissi.

SVT: Voit valita pakkoruotsia vastustavia, itseäsi miellyttäviä ehdokkaita yli puoluerajojen!

Kommentteja: Voit myös yhdistää jonkun toisenkin kriteerin valintaan, esimerkiksi etsiä ehdokkaat joilla on sama mielipide NATOsta, sama kanta pakkoruotsiin ja samat talouspoliittiset näkemykset. Tämä todella antaa valtaa valita sellaisia ehdokkaita, jotka haluat valituksi, eikä äänesi ole vain summittainen roiskaisu tietyn puoluesuunnan puolesta.

 

Siirtovaaliäänitapaa käytetään maailmalla jonkin verran, vaikka se onkin aika harvinainen http://en.wikipedia.org/wiki/Single_transferable_vote#Adoption. Suomessa Piraattipuolue on käyttänyt sitä sisäisissä äänestyksissään. Erityisesti tietotekniikan kehittyminen on tehnyt siirtoäänivaalitavasta kiinnostavan, sillä käsin laskien se on huomattavasti raskaampi kuin nykyinen vaalitapa. Kuitenkin tietokoneille laskeminen ei ole ongelma ja laskenta voidaan suorittaa avoimesta, niin että kuka tahansa voi varmistaa laskennan oikeellisuuden.

Siirtovaaliäänitavasta voi lukea lisää esimerkiksi:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Siirto%C3%A4%C3%A4nivaalitapa
http://blogi.piraattipuolue.fi/2015/03/26/siirtoaanivaalitapa-mika-miten-ja-miksi/

 

Delegatiivinen eli nestemäinen demokratia

Suomessa on puhuttu jonkin verran suorasta demokratiasta ja esimerkkinä on käytetty usein Sveitsin järjestelmää, jossa yleinen kansanäänestys voidaan järjestää parlamentin säätämien lakien haastamiseksi ja kumoamiseksi tai uusien lakiehdotusten tekemiseksi.

Tietotekniikan käytön yleistyessä meillä on kuitenkin mahdollisuus lisätä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia vieläkin enemmän. Tätä kutsutaan delegatiiviseksi demokratiaksi, erotuksena nykyisestä edustuksellisesta demokratiasta. Joskus delegatiivista demokratiaa kutsutaan ystävällisemmin ja ehkä kuvaavammin nestemäiseksi demokratiaksi.

Nestemäisen demokratian idea käy ehkä parhaiten miettimällä miten äänestäjä voi sitä hyödyntää:

  • Jos sinulla on kovasti muuta tekemistä eikä mahdollisuuksia paneutua politiikkaan (kuten harvalla on), voit antaa äänesi käyttöön ihmiselle, jonka päätöksiin luotat. Tämä voi käyttää äänesi ja hänen päätöksensä ovat julkisia, joilloin tiedät  mihin äänesi on mennyt. Erona nykyiseen järjestelmään on, että edustajalla on niin monta ääntä käytettävissä kuin hänelle on annettu. Nykyjärjestelmässähän jokaisella edustajalla on yksi ääni eduskunnassa, riippumatta siitä kuinka moni häntä on äänestänyt.

  • Jos satut tietämään jostain asiasta paljon, haluat ehkä vaikuttaa suoraan tässä asiassa. Silloin voit käyttää äänesi itse äänestyksessä. Käytännössä tämä tapahtuisi sähköisellä äänestyksellä, esimerkiksi pankkitunnuksilla. Tämä vastaa siis suoraa demokratiaa, mutta voit itse valita mistä haluat itse päättää.

  • Voit valita useita edustajia, jos et löydä yhtä sopivaa. Voit esimerkiksi valita yhden edustajan päättämään talousasioista puolestasi, toisen arvomaailmaan liittyvistä asioista. Nykyisessä järjestelmässähän valitset käytännössä puolueen, jonka kanssa olet samaa mieltä niin veroratkaisuista kuin vaikkapa seksuaalivähimmistöjen oikeuksista!

Delegatiivinen eli nestemäinen demokratia antaa ehdottomasti eniten valtaa tavalliselle ihmiselle, minkä lisäksi vallan käyttö edustajien kautta on tehty helpoksi. Nestemäistä demokratiaa käytetään monissa maissa piraattipuolueessa.

http://en.wikipedia.org/wiki/Delegative_democracy
http://techpresident.com/news/wegov/22154/how-german-pirate-partys-liquid-democracy-works

 

Lopuksi

Nykyinen äänestysjärjestelmä antaa huomattavan vallan puolueille. Erityisesti tämä näkyvissä Yhdysvalloissa, jossa on käytössä enemmistövaalitapa, jossa vain alueellinen voittaja valitaan edustajaksi. Tämä on johtanut käytännössä kaksipuoluejärjestelmään.

Käytännössä puolueiden tekemä politiikka tapahtuu usein suljettujen ovien takana, mikä vähentää politiikan avoimuutta. Avoimuuden puute taas johtaa helposti korruptioon. Tämä on ehkä selkein syy kannattaa tehokasta kansanvaltaa. Vaikka päätökset eivät ehkä juuri muuttuisi, se ainakin vähentää korruption mahdollisuutta. Esimerkiksi Suomessa puolueet käyttävät huomattavaa näkymätöntä valtaa poliittisten virkanimitysten kautta.

Toinen tärkeä seikka on ihmisten vaikutusvallan lisääntyminen. On sinänsä positiivinen asia, että ihmiset kokevat pystyvänsä vaikuttamaan asioihin. Nyt tavallinen ihminen on hyvin etääntynyt politiikasta. Samoin kansalaisliikkeet tietävät, kuinka turhauttavaa poliitikoille on esittää näkemyksiä. Vaikuttamiseen tarvitaaan käytännössä huomattavia määriä rahaa, mikä edelleen johtaa poliittisen vallan väärinkäyttöön.

 

Nykyisessä vaalijärjestelmässä tyydymme aika vähään verrattuna siihen mitä voisimme saada!

 

ps. Islannissa Piraattipuolue on noussut jo suurimmaksi puolueeksi uudenlaisella avoimella politiikallaan, josta ihmiset on tykänneet.

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (1 kommentti)

Käyttäjän mikkommm kuva
Mikko Merikivi

Mutta eivätkö delegatiivista demokratiaa koskisi samat ongelmat, joita sähköistä äänestystä ylipäätään? https://effi.org/sahkoaanestys-faq.html

Lisäksi (Sveitsin mallisesta) suoran demokratian toimimisesta on jo ihan hyvin vertaisarvioituja tutkimuksia. Onko delegatiiviselle demokratialle? Olisin huomattavasti innostuneempi delegatiivisesta demokratiasta, jos sitä voisi perustella muullakin kuin retoriikalla.

Minusta vaikuttaa ainakin siltä, että delegatiivinen demokratia vaatii melkoista aktiivisuutta kansalaisilta tuottaakseen oleellisesti parempia päätöksiä kuin pelkkä edustuksellinen järjestelmä. Suorassa demokratiassahan tämä ongelma on pitkälti ohitettu sillä tavalla, että kansanäänestyksiin pääsevät vain ne aiheet, joiden tiedetään kiinnostavan isoa osaa kansaa (mm. kansalaisaloitteiden kautta), ja ennen kansanäänestystä käydään pitkällinen kansalaiskeskustelu, jonka takia ei luultavasti äänestetä niinkään "sen hetken tuntumalta".

Delegatiivisessa demokratiassa taas selkeä valtaosa ihmisistä varmaan valitsisi ehdokkaita päättämään asioita puolestaan. Kansalaiset tuskin ovat perehtyneet kaikkiin politiikan osa-alueisiin tässäkään järjestelmässä, ja muutenkin samanlaisiin ongelmiin kuten pärstäkertoimen perusteella äänestämiseen törmättäneen kuin edustuksellisessakin demokratiassa.

Sen kyllä myönnän, että delegatiivinen demokratia on ainakin tutkimisen arvoinen aihe. Sen kokoluokan asioita kuin päätöksentekojärjestelmää ei vaan tulisi kevein perustein mennä muuttamaan.

Toimituksen poiminnat