Järkeä tekijänoikeuslakiin, miten kävi?

Reilu vuosi sitten oli Järkeä tekijänoikeuslakiin -kansalaisaloitteen eduskuntakäsittely. Aloitteen allekirjoitti yli 50 000 kansalaista ja sen käsittelyä odotettiin innolla. Tarkoitus oli kumota monta turhan innokkaasti säädettyä kyttäyslakia. Ehkä kohta ei poliisin resursseja tuhlattaisi pikkutyttöjen tietokoneiden takavarikointiin. Ehkä tekijänoikeusjärjestöt eivät voisi vakoilla ihmisten netin käyttöä ja lähettää uhkauskirjeitä lakitoimistojen kautta. Ehkä opettajat voisivat näyttää videoita YouTubesta oppitunneilla ihan laillisesti. Mutta miten kävikään…

Juuri ennen eduskuntakäsittelyä luovien alojen edunvalvontajärjestö Lyhty julkaisi kansalaisaloitetta kritisoivan kannanoton. Kannanotto uutisoitiin näkyvästi ja kritiikittä. Olihan siinä mukana Journalistiliitto, Aikakauslehtien liitto, Sanomalehtien liitto, MTV Oy sekä Sanoma Media. Esimerkkinä YLEn uutinen:

tekiajnoiks_varoittelu-uutinen_pieni.jpg

Tässä vaiheessa kansalaisaloitteen kannattajat olivat vielä toiveikkaita. Kansalaisaloite oli erittäin hyvin laadittu. Sen takana oli ehkä Suomen tunnetuin tekijänoikeuteen perehtynyt lakimies Ville Oksanen. Varmasti kansanedustajat ymmärtäisivät, että tekijäjärjestöjen kannanotto oli suurelta osin vain tyhjää panettelua ja uhkailua ilman sisältöä.

Ensimmäisen puheenvuoron istunnossa käytti perussuomalaisten Kauko Tuupainen. Tuupainen yllätti kaikki lukemalla kansalaisaloitetta kritisoineen kannanoton lähes sanatarkasti.

Eikä meno paljon parantunut tämän jälkeenkään. Puheenvuoroissa toisteltiin tekijäjärjestöjen kannanoton sanoja. Esimerkiksi yllä olevasta YLEn uutisesta poimittuna kannanotossa mainittuja asioita olivat

  • aloitteen tiivistelmä ja mainonta eivät vastaa sen sisältöä

  • allekirjoittajat eivät ole tienneet mitä 17-sivuisessa aloitteessa lukee

  • tekee Suomesta turvasataman verkkopiratismille

  • vie pohjan oppimateriaalituotannolta

Katsotaan kansanedustajien puheenvuoroja.

Puheenvuoroista jää käsitys, etteivät kansanedustajat ole kansalaisaloitetta lukeneet tai asiaan lainkaan perehtyneet. Videon lopussa kansanedustaja Oras Tynkkysen purkaa turhautumistaan keskusteluun ja syyttää kollegoitaan oikeutetusti “yhden osapuolen näkemyksien kritiikittömästä toistelusta”. Tynkkynen olikin ainoa edustaja kahdesta sadasta, joka olisi edes halunnut keskustella aloitteesta. Muut edustajat eivät selvästikään halunneet keskustella asiasta. Tässä tekijäjärjestöjen kannanotto tarjosi heille sanat suuhun.

Kun otetaan huomioon, että kansalaisaloitetta tukivat kaikkien eduskuntapuolueiden nuorisojärjestöt kristillisdemokraatteja lukuunottamatta, sen oli allekirjoittanut yli 50 000 kansalaista ja olemassaolevan lain ongelmat tunnustettiin laajasti, on erittäin surullista että kansanedustajat eivät viitsineet paneutua asiaan.

Tekijänoikeus ei ehkä herätä laajaa mielenkiintoa äänestäjissä, mutta se on yksi tietoyhteiskunnan toimintaa määrittävistä perusasioista. Nyt Suomessa yksipuolisesti päätettiin jatkaa suurten toimijoiden etujen ajamista innovatiivisuuden ja kansalaisten oikeuksien sijaan.

– – –

Eikä suurten toimijoiden sanelupolitiikka loppunut tähän. Suomeen oli kehittyä uudenlainen televisio-ohjelmien verkkotallennuspalvelu. Se olisi tehnyt saman, minkä tallentavat digiboksit jo kodeissa tekevät, mutta halvemmalla ja ekologisemmin: Kaikkien ei tarvitsisi hankkia fyysista tallentavaa digiboksia koteihinsa. Alan suuret toimijat ajoivat läpi kuitenkin hyvin tiukat säännöt tällaiselle toiminnalle, käytännössä tehden verkkotallennuksen kannattamattomaksi.

Sen lisäksi eduskunta vielä viime töikseen hyväksyi yksimielisesti lain, joka helpottaa tekijänoikeusjärjestöjen vaatimien verkkosivuestojen toteuttamista, vaikka sekä EFFI että Piraattipuolue olivat antaneet laista kriittisen lausunnon. Blogissaan vihreiden Otso Kivekäs kertoo kuinka laki tuli hyväksytyksi: “Ei ole hyvää lainsäädäntötyötä käsitellä lakiesityksiä kiireessä, mutta niin luopuva eduskunta nyt joka tapauksessa teki.”

– – –

Eduskuntaan tarvitaan ihmisiä, jotka ymmärtävät teknologiaa. Tämä on helppo johtopäätös kansalaisaloitteen käsittelystä. Digitaalisia oikeuksia on verrattu jokamiehenoikeuksiin ja pohjavesioikeuksiin. Nyt kansalaisten vapauksia ja pienyrittäjien mahdollisuuksia päästä markkinoille myydään vähän kerrallaan halvalla, usein tyhjillä lupauksilla. Eikä näitä oikeuksia saa helposti takaisin, kun ne on kerran menetetty.

mikaletonsaari
Mikkeli

Maailman menosta laajasti kiinnostunut humaani insinöörifyysikko.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu